Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota
EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä lisää sähkön käyttäjien kustannuksia. Sähköintensiivisten yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi Suomessakin on tarpeen ottaa viipymättä käyttöön päästökauppakompensaatio.
Eurooppa-neuvosto linjasi vuonna 2014 EU:lle uudet energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030, joissa hiilidioksidipäästöjä vähennetään systemaattisesti jo aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi. Nykyisten ja tulevaisuuteen ulottuvien päätösten seurauksena päästöoikeuden hinta on noussut ja tulee edelleen nousemaan vuonna 2021 alkavalla päästökauppakaudella.
EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien kallistuminen puolestaan nostaa sähkön markkinahintaa, koska sähköä tuotetaan myös fossiilisilla polttoaineilla. Tällainen kehitys heikentää eurooppalaisen sähköä käyttävän teollisuuden ja palvelujen kilpailu- ja työllistämiskykyä suhteessa EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin.
EU:ssa tämä epäsuorista kustannuksista aiheutuva kilpailuvääristymä on tunnistettu ja vastalääkkeeksi on kehitetty ns. päästökauppakompensaatio. EU:n ohjeistus määrittelee kompensaatioon oikeutetut sähköintensiiviset hiilivuotoalat, kuten metallien jalostus, kemikaalien ja paperin valmistus, sekä niille myönnettävät maksimitukimäärät. Epäsuorien kustannusten kompensointi ei poista päästökaupan ohjausvaikutusta, eikä häiritse kannustinta vähäpäästöisyyteen.