Lappeenrannan tutkimus: Lisäselvitykset sähkön aluehintaerosopimusten markkinoiden toimivuudesta tarpeen

Tänään julkistettu Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus paljastaa, että sähkön käyttäjien mahdollisuuksissa suojautua aluehintaeroilta Suomessa on merkittäviä puutteita, jotka eivät kuulu hyvin toimiviin sähkömarkkinoihin.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan, sähkötekniikan professori Satu Viljainen ja tutkija Petr Spodniak julkistivat tänään Suomen ensimmäisen tutkimuksen, joka kohdistuu sähkön aluehintaerosopimusten – Electricity Price Area Differentials, EPADs – markkinoiden toimivuuteen.

Asian tutkiminen nyt on ajankohtaista, sillä sähköntuonti Suomeen on vuodesta 2012 alkaen vähentynyt voimakkaasti Venäjältä ja korvautunut tuonnilla Ruotsista. Suomen ja Ruotsin välisten rajajohtojen siirtokapasiteetti on ollut siirtotarpeeseen nähden riittämätön, ja Suomen alueen sähkön hinta on ollut selvästi Ruotsin hintoja korkeampi.

Aluehintaeromarkkinan koko Suomessa oli vuonna 2014 noin 500 milj. euroa. Suomessa tukkusähkö maksoi keskimäärin 36 euroa/MWh, josta aluehintaeron osuus oli 6 euroa/MWh.

Suomalaisten sähkönkäyttäjien tarve suojautua aluehintaeron vaihteluilta on kasvanut vuosi vuodelta. Tähän tarkoitukseen on käytettävissä kaksi pääasiallista suojautumismahdollisuutta. NASDAQ OMX Commodities -pörssistä voi ostaa aluehinnan suojaustuotteen, EPADin. Nämä kaupat selvitetään pörssin omistamassa selvitystalossa. Suojaustuotteen voi ostaa myös pörssin ulkopuolelta ja mikäli suojaustuotteet vastaavat standardituotteita, myös nämä voidaan selvittää pörssin omistamassa selvitystalossa. Lisäksi eri sopimuksia voidaan tehdä kahdenvälisesti. Näitä kauppoja ei selvitetä pörssissä. Tutkimusaineisto koostui pörssissä selvitetyistä kaupoista vuosilta 2007-2014.

Tutkimus osoittaa, että Suomen aluehintaan liittyvistä EPAD-kaupoista jopa 85 % tehtiin pörssin ulkopuolella. Tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkkitapauksia, jotka paljastavat, että suurimpana osana vaihdanta-ajan päivistä ei käyty lainkaan EPAD-sopimuskauppaa. Lisäksi tarkasteltujen EPAD-sopimuskauppojen päivittäinen spread – kalleimman ostotarjouksen ja halvimman myyntitarjouksen erotus – vaihteli dramaattisesti vaihdanta-aikana.

”Suojaustuotteen luotettavuuden ja läpinäkyvän hinnanmuodostuksen kannalta on hyvin ongelmallista, että suuri valtaosa sopimuskaupoista tehdään pörssin ulkopuolella varsinkin, kun pörssin ulkopuoliset kaupat eivät vaikuta päätöshintaan. Myös hinnanmuodostus markkinoilla on epämääräistä, koska pörssin kautta kauppaa ei käydä päivittäin eikä aina edes viikoittain. Kyse on vuosittain yli 500 miljoonan euron markkinoista Suomessa”, Suomen Elfi Oy:n toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen sanoo.

Tutkimuksen mukaan päivän päätöshintojen vaihtelu – volatiliteetti – hinta-alueilla Suomi ja Ruotsi oli huomattavan suurta eri vuosina ja oli yli 20 % suojaussopimuksen pituudesta riippumatta. Lisäksi keskimääräinen euromääräinen spread oli Suomessa jokaisena vuonna suurempi kuin Ruotsissa. Spread vaihteli vuodesta toiseen ja oli tutkimuksen mukaan keskimäärin yli 10 %.

”Suuri volatiliteetti ja leveä spread osoittavat puutteellista hinnanmuodostusta pörssissä ja aiheuttavat todennäköisesti useiden kymmenien miljoonien euron vuosittaisen ylimääräisen kustannuksen suomalaisille sähkönkäyttäjille. Nyt on herättävä ja tiedostettava kuinka tärkeää on, että EPAD-markkinan toimivuus selvitetään. Luotamme ElFissä siihen, että tätä johdannaismarkkinaa valvovat tahot ratkaisevat sen, miten EPAD-markkinan toimivuutta ja Suomen hinta-alueeseen liittyvää hinnan suojausta voidaan parantaa”, Kuokkanen sanoo.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyn tutkimuksen rahoittivat Suomen Elfi Oy ja Paikallisvoima ry.

Lisätietoa:

Pasi Kuokkanen
Suomen Elfi Oy:n toimitusjohtaja
puhelin 010 2354 888
pasi.kuokkanen@elfi.fi

Suomen ElFi Oy huolehtii osakkaidensa edunvalvonnasta sähkömarkkinoilla. ElFin omistavat suuret suomalaiset sähköä käyttävät teollisuuden, kaupan ja palvelualan yritykset, jotka ostavat kaiken tai merkittävän osan käyttämästään sähköstä sähkömarkkinoilta.

Viite: Examining the Markets for Nordic Electricity Price Area Differentials – Focusing on Finland, Mikael Collan, Satu Viljainen, Petr Spodniak. LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset – Reports, No. 51

Taustatietoa:

Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähköntuotanto toteutuu edullisuusjärjestyksessä – tuotantokustannuksiltaan edullisimmat voimalaitokset käynnistetään ensin.

Suomessa on liian vähän edullista tuotantokapasiteettia, joten edullinen tuonti korvaa kalliimpaa kotimaista kapasiteettia. Usein naapurimaista kannattaisi tuoda enemmän edullista sähköä kuin rajajohdot mahdollistavat. Tällöin Suomen hinta asettuu korkeammaksi kuin tuontimaissa.

Tukkusähkön hinnansuojauksessa on kaksi tuotetta: systeemihintaa ja aluehintaeroa suojaavat tuotteet.

Molempien tuotteiden hinnat vaihtelevat, joskus hyvinkin voimakkaasti. Sekä sähkön myyjillä että ostajilla on tarve suojautua hinnan vaihteluita vastaan kiinnittämällä hinta etukäteen.

Suojatumista varten on Nasdaq OMX Commodities -pörssissä erilaisia tuotteita sekä systeemihinnalle että aluehinnalle. Aluehinnan suojaustuote on nimeltään EPAD (Electricity Price Area Difference).

Suojautumisesta hintavaihteluja vastaan voidaan sopia myös pörssin ohi myyjän ja ostajan kesken tai käyttämällä välittäjiä (meklareita tai brokereita), ns. OTC-kauppa. OTC-kaupat voidaan ilmoittaa pörssille, mutta ne eivät vaikuta suojaustuotteen pörssihintaan.