Suomen ElFi Oy:n lausunto päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensaatiosta

Suomen ElFi Oy (ELFI) edustaa suuria sähkön netto-ostajia, joiden osuus Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta on yli 17 %. ELFI haluaa tuoda esille oman näkemyksensä ja korjausehdotuksensa päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensaatiosta.

ELFIn mielestä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi on vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta hyvä ja oleellinen asia. Jo sovitut kiristyvät hiilidioksiditavoitteet EU:ssa tulevat vaikuttamaan sähkön hintatasoon todennäköisesti enemmän kuin globaaleissa kilpailijamassa. Tätä syntyvää epäkohtaa on syytä lieventää myös Suomessa, kuten on jo tehty useassa EU-maassa.

ELFI ehdottaa kompensaatioksi EU:n sallimaa täyttä määrää nykyisen 50 % asemasta. Alhaisen hiilidioksidikustannusten aikana tarvetta tähän ei heti huomaa, mutta markkinahintojen noustessa nopeasti, on vajavainen kompensaatio kilpailullinen haitta suomalaiselle teollisuudelle.

Suomalainen tilastointi mahdollistaisi myös suoraan edellisen vuoden tuotteiden perustella maksettavien kompensaation, tämä olisi myös selkein vaihtoehto tuen maksamiselle. Kyseinen malli ei kuitenkaan ole yleinen muissa EU-maissa, joten EU-notifikaation sujuvoittamiseksi tätä parasta vaihtoehtoa ei kannata käsillä olevalle aikajaksolle toteuttaa.

ELFI ehdottaa nykylogiikan säilyttämistä tuen myöntämisessä, mutta viitevuosien päivittämistä nykytilaa paremmin kuvaavaksi sekä perustuotos ja sähkönkulutus laskennan selkeyttämiseksi.

ELFI ehdottaa yksityiskohtaisia perusteluja muutettavaksi seuraavasti:

3§

Pykälän 6 kohdan nojalla perustuotoksella tarkoitettaisiin laitoksessa valmistettavien tukikelpoisten tuotteiden keskimääräistä tuotantoa tonneina vuodessa viitejaksolla 2009—2015 sellaisten laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa kaikkina kyseisen viitejakson vuosina. Seitsemän vuoden viitejakson ajalta yksi kalenterivuosi voitaisiin jättää jakson ulkopuolelle. Perustuotosta määriteltäessä otettaisiin huomioon vain 1 § mukainen tukikelpoinen tuotanto. Perustuotos määriteltäisiin erikseen kullekin laitoksessa valmistettavalle tukikelpoiselle tuotteelle. Laitokselle myönnettävän tuen määrä laskettaisiin laskemalla yhteen kunkin laitoksessa valmistettavan tukikelpoisen tuotteen tuotannon perusteella laskettavan tuen määrä.

Jos laitos ei ole ollut toiminnassa kaikkina viitejakson 2009—2015 vuosina, perustuotoksena pidettäisiin vuosittaisen tuotannon keskiarvoa niiltä vuosilta, jotka laitos on ollut toiminnassa. Kun laitoksen toiminnasta on tiedot seitsemän vuoden ajalta, perustuotoksena pidettäisiin tämän viitejakson vuosittaisen tuotannon keskiarvoa. Viitejaksojen ajalta yksi kalenterivuosi voitaisiin jättää jakson ulkopuolelle.

3§

Pykälän 7 kohdan nojalla sähkönkulutuksen perustasolla tarkoitettaisiin laitoksen keskimääräistä sähkönkulutusta megawattitunteina vuodessa viitejaksolla 2009—2015 sellaisten laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa kaikkina kyseisen viitejakson vuosina. Seitsemän vuoden viitejakson ajalta yksi kalenterivuosi voitaisiin jättää jakson ulkopuolelle. Sähkönkulutuksen perustasoa määriteltäessä otettaisiin huomioon vain 1 § mukaisen tukikelpoisen tuotannon suhteellinen osuus laitoksen sähkönkulutuksesta. Sähkönkulutuksen perustaso määriteltäisiin erikseen kullekin laitoksessa valmistettavalle tukikelpoiselle tuotteelle.

Jos laitos ei ole ollut toiminnassa kaikkina viitejakson 2009—2015 vuosina, sähkönkulutuksen perustasona pidettäisiin sähkön vuosikulutuksen keskiarvoa niiltä vuosilta, jotka laitos on ollut toiminnassa. Kun laitoksen toiminnasta on tiedot seitsemän vuoden ajalta, sen sähkönkulutuksen perustasona pidettäisiin tämän viitejakson vuosittaisen sähkönkulutuksen keskiarvoa. Viitejaksojen ajalta yksi kalenterivuosi voitaisiin jättää jakson ulkopuolelle.

Vastaavasti ELFI ehdottaa lakiehdotusta muutettavaksi seuraavasti:

3 § Määritelmät.

perustuotoksella keskimääräistä tuotantoa tonneina vuodessa viitejaksolla 2009—2015 sellaisten laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa kaikkina kyseisen viitejakson vuosina; seitsemän vuoden viitejakson ajalta yksi kalenterivuosi voidaan jättää jakson ulkopuolelle;

taikka, jos laitos ei ole ollut toiminnassa kaikkina viitejakson 2009—2015 vuosina, laitoksen keskimääräistä tuotantoa tonneina vuodessa niiltä vuosilta, jotka laitos on ollut toiminnassa, kunnes laitoksen toiminnasta on tiedot seitsemän vuoden ajalta; viitejakson ajalta yksi kalenterivuosi voidaan jättää jakson ulkopuolelle;

sähkönkulutuksen perustasolla keskimääräistä sähkönkulutusta megawattitunteina vuodessa viitejaksolla 2009—2015 sellaisten laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa kaikkina kyseisen viitejakson vuosina; seitsemän vuoden viitejakson ajalta yksi kalenterivuosi voidaan jättää jakson ulkopuolelle;

taikka, jos laitos ei ole ollut toiminnassa kaikkina viitejakson 2009—2015 vuosina, laitoksen keskimääräistä sähkönkulutusta megawattitunteina vuodessa niiltä vuosilta, jotka laitos on ollut toiminnassa, kunnes laitoksen toiminnasta on tiedot seitsemän vuoden ajalta; viitejaksojen ajalta yksi kalenterivuosi voidaan jättää jakson ulkopuolelle;

ELFI toivoisi myös lisää selkeyttä käsitteisiin ”tuote” ja ”vertailutuote”, joita ei riittävän hyvin määritellä lakiesityksessä. Se, miten kyseiset käsitteet ymmärretään, on keskeistä soveltamisalan kannalta. Tulkintojen tulisi olla yhteneväisiä muiden kompensaatiota antavien maiden tulkintojen kanssa.

Lakiesityksessä on lukuisia eri tarkasteluajanjaksoja. Jos niitä ei muuteta ELFin aiemmin esittämällä tavalla, tulee huomioida se, että kaikki uus-, korvaus- ja laajennusinvestoinnit tukikelpoiseen tuotantoon tulevat asianmukaisesti huomioitua ja saatettua kompensaation piiriin.

Kompensaatiomekanismi on olennainen osa modernia markkinataloutta, jossa yhden tuotteen markkinahinnalla on heijastusvaikutuksia globaaliin kilpailuun. Neuvoteltaessa seuraavasta ajanjaksosta 2021–2030 olisi Suomen omalta osaltaan huolehdittava siitä, että maamme teollisuuden osalta lista olisi mahdollisimman kattava. ELFIn näkemyksen mukaan nykylistalta puuttuvat ainakin osa kaivannaisteollisuudesta, nikkelimetallin jalostus sekä mineraalituotteiden ja kemikaalien valmistus, jotka tulisi saada tulevalle kompensaatiolistalle.

Kunnioittaen
Suomen ElFi Oy

Pasi Kuokkanen
Toimitusjohtaja

Lue lausunto

Lausunto päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensaatiosta