Pohjoismaiset sähkön johdannaismarkkinat rapautumassa

Luottamuksen synty

Suomen sähkömarkkinan avautuminen myös pienimmille asiakkaille tapahtui vuonna 1998. Tuloksekas toiminta uusilla sähkömarkkinoilla edellytti markkinoilla olevilta yrityksiltä sisäisten toimintojen pilkkomista erillisiksi liiketoiminnoiksi. Nyt oli mahdollista ostaa sähköä myös suoraan pörssistä, jos se oli edullisin hankintamuoto. Syntyi tarve uutta toimintaa tukeville sopimuksille, tarve johdannaismarkkinoille ja sen standardisopimuksille.

Suomessa on hyvin erilainen sähkön tuotantorakenne kuin Norjassa, jossa pohjoismainen energiaperusteinen sähkömarkkina ”keksittiin”.  Yritysten yleinen mielipide oli 1990-luvulla, että Suomessa pelkkä energiaperusteinen markkina ei välttämättä riitä, vaan myös sähköteho tulisi huomioida sopimuksissa.

Myöhemmin, kun Suomesta tuli osa Nord Poolin markkinaa ja johdannaismarkkinoiden likviditeetti kasvoi, väheni Suomessa tyytymättömyys pelkän energian markkinaan. Huomattiin, että tarvittava tehon suojaus pystyttiin tekemään johdannaismarkkinoilla. Yhä useampi luotti myös likvidin spot-markkinan pystyvän toimittamaan markkinaosapuolten tarvitseman sähkön. Spotista tuli pääasiallinen sähkön hankintalähde Suomessa.

Kaikki oli hyvin, pohjoismaisen sähkömarkkinan kaksi tukijalkaa, spot- ja johdannaismarkkina, olivat vakaita ja mahdollistivat sähkömarkkinan edelleen kehittymisen ja laajentumisen. Tänään tämä tilanne on muuttunut, sillä toinen pohjoismaisen sähkömarkkinan tukijaloista on rampautumassa.

Johdannaismarkkinat hiipuvat

Suomen sähkönkäyttäjät ry on ollut johdannaismarkkinoista huolissaan jo tovin, ja teetti asiaan liittyvä asiantuntijaselvityksen. Alla oleva kuva kertoo johdannaismarkkinoiden yleiskehityksen.

Yleistilanne on huolestuttava. On myös hyvä tiedostaa, että vuonna 2018 tapahtunut norjalaisen aktiivisen kaupankävijän Einar Aasin markkinoilta poistuminen ei vielä juuri näy oheisissa luvuissa. Laskua likviditeettiin on luvassa.

Kun tarkastelemme yksittäisiä tuotteita, selkenee ongelma, jonka varsinkin sähkön ostaja kohtaa. Alla olevassa kuvassa (lähde: Gasum Portfolio Services) on seuraavan vuoden tuotteen kaupankäynnin kehitys. Kyseinen tuote on perustuote ostajalle, joka suojaa omaa kulutustaan. Pohjoismainen sähkön johdannaismarkkina ei ole nykyisellään riittävän likvidi suurelle sähkön loppukäyttäjälle. Markkina ei toimi riittävän hyvin, vaan karkaa alta vähäkin suurempia määriä ostettaessa.

Kuvasta nähdään, että suoraan pörssimarkkinan kautta suojataan seuraavan vuoden tuotteella vain noin 1/4 vuotuisesta pohjoismaisesta sähkönkulutuksesta. Tehokkaan markkinaan liitetyn johdannaistuotteen kaupankäynnin määrän tulisi olla moninkertainen fyysiseen kulutukseen nähden.

Meidän kaikkien tulisi olla asiasta huolissamme siitä, mitä tämä voi tarkoittaa pohjoismaiselle sähkömarkkinalle. Seuraavassa, noin viikon päästä tulevassa blogissani pohdin, mitkä ovat sähkön ostajan vaihtoehdot pohjoismaisen sähkön johdannaismarkkinan rapautuessa.

Pasi Kuokkanen
Toimitusjohtaja
Suomen Sähkönkäyttäjät ry